
BLOGI: Maailmanperintökohteiden asukkaat ovat oman kulttuuriperintönsä asiantuntijoita
Pauliina Latvala-Harvilahti kirjoittaa blogissaan Elävä Suomenlinna -tutkimushankkeesta.
Pauliina Latvala-Harvilahti kirjoittaa blogissaan Elävä Suomenlinna -tutkimushankkeesta.
Sammallahdenmäen pronssikautinen hautaröykkiöalue valittiin Unescon maailmanperintöluetteloon 20 vuotta sitten. Hanna-Leena Salminen kirjoittaa blogissaan kohteen maailmanperintövuosista.
Milla Öystilä kirjoittaa blogissaan, miten Suomenlinnassa vastataan kestävän matkailun haasteisiin ja miksi tämä työ kannattaa.
Vuoden 2019 aikana saatiin päätökseen Suomen maailmanperintökohteiden yhtenäiseen kävijätietoon, kulttuurimatkailupalveluiden kehittämiseen, verkkonäkyvyyteen sekä kestävän matkailun työhön liittyvät hankkeet.
Suomenlinnan kestävän matkailun tavoitteita ovat muun muassa hiekkavallien suojelu, asuinrauhan parantaminen viestinnällä ja talven matkailupalvelujen kehittäminen.
Museoviraston avustusta käytetään mm. maailmanperintökasvatuksen ja Petäjäveden vanhan kirkon matkailu- ja kulttuuripalveluiden kehittämiseen.
Piia Orava kertoo blogikirjoituksessaan Merenkurkun saariston ja Korkearannikon maailmanperintökohteesta.
Suomenlinnassa asuva ja työskentelevä Minna Hanhivaara kirjoittaa, miten paikallisuus tulee esille linnoituksen kestävässä kehityksessä.
Jyväskylän yliopisto-opiskelijat etsivät uusia tapoja tuoda Petäjäveden vanhan kirkon historiaa vierailijoiden koettavaksi ”Kehitä kulttuuriperintökohteen vierailukokemusta” -projektikurssilla.
Pohjoismainen maailmanperintöyhdistys palkitsi tanskalaisen Jellingin maailmanperintökohteen pohjoismaisella maailmanperintöpalkinnolla.