Struven ketju

Struven kolmiomittausketju ulottuu Pohjoisen jäämeren rannalta Mustallemerelle koostuen yhteensä 34 mittauspisteestä. Suomen tunnetuimmat pisteet sijaitsevat Jyväskylän Oravivuorella ja Aavasaksalla Ylitorniossa. Kohde lisättiin Unescon maailmanperintö­luetteloon vuonna 2005.

Suomessa Struven ketjun mittauspisteistä kuusi on nimetty maailmanperintölistalle. Näitä ovat Stuorrahanoaivin piste Enontekiöllä (rakennettu vuonna 1850), Aavasaksan piste Ylitorniolla (1845), Alatornion kirkko (1842), Oravivuoren piste Jyväskylässä (1834), Porlammin piste Lapinjärvellä (1833) ja Mustaviirin piste Pyhtäällä (1833).

Struven ketju edustaa aikansa tieteen ja tekniikan kulttuuriperintöä ja se on nimetty saksalaisen tähtitieteilijän Friedrich George Wilhelm Struven mukaan, joka loi ketjun 1800-luvun alussa. Hän selvitti kolmiomittaustekniikalla maapallon muotoa ja kokoa. Kolmiomittaus perustuu mittauspaikkojen muodostaman kolmioverkon kulmien havaintoihin ja sen avulla on voitu luoda muun muassa aluekartoitusta. Nykyään kolmiomittauksen korvaavat GPS-laitteet.

Ketjun muodostavat 258 peruskolmiota sekä 265 peruspistettä kulkien aina Norjasta Ukrainaan saakka jopa kymmenen maan kautta 2820 kilometrin pituudelta. Valtioiden rajat ylittävä Struven ketju on ensimmäinen maailmanperintökohde, joka ulottuu näin monen maan alueelle.

Struven ketjun maanmittauspisteitä Suomessa hallinnoi Maanmittauslaitos. Struven ketjun pisteet ovat pääosin kävijöiden saavutettavissa ympärivuotisesti.