• FiFi
  • SweSwe
  • EngEng
  • BLOGI: Mikä ihmeen jääkauden ulkoilmamuseo?

    BLOGI: Mikä ihmeen jääkauden ulkoilmamuseo?

    4.12.2019 Uutiset 0
    Merenkurkku talvella pieni kuva Liselott Nyström Forsén

    Täällä korkea kohtaa matalan. Täällä maa kohoaa hiljalleen merestä. Jääkauden ulkoilmamuseoksikin tätä maailmanperintökohdetta kutsutaan. Joko arvaat mistä kohteesta on kyse? Kyse on Merenkurkun saaristosta, joka on Suomen ainoa luonnonperintökohde Unescon maailmanperintökohteiden listalla.

    Mutta miten niin korkea kohtaa täällä matalan? Matalalla Merenkurkun saaristolla on myös korkeampi vastineensa, nimittäin Ruotsin Korkearannikko. Yhdessä nämä alueet muodostavat yhteisen, rajat ylittävän maailmanperintökohteen. Vaikka Merenkurkun saaristo on maisemiltaan matalaa ja Korkearannikon huiput hipovat korkeuksia, molemmilla alueilla vaikuttavat samat geologiset voimat.

    Yhteinen tarina alkoi jo viimeisestä jääkaudesta. Silloin tätä yhteistä maailmanperintöaluetta peitti jopa kolmekilometriä paksu mannerjää. Voit vain kuvitella, kuinka valtava mannerjää painoi täällä maankuorta alaspäin kilometrin verran. Tämä paine saikin aikaan maailmanperintöalueen erikoisuuden, maankohoamisilmiön. Jään sulettua maa alkoi kohota kohti alkuperäistä sijaintiaan, ja se kohoaa yhä noin 8 millimetrin vuosivauhtia.

    Mikä tekee maankohoamisesta täällä niin erikoista? Totta, maahan kohoaa myös muualla maailmassa kuin tällä maailmanperintöalueella. Mutta juuri tällä alueella on jääkauden jälkeinen maankohoamisennätys, joka on 286 metriä merenpinnan yläpuolella. Ennätys koskee alueen molempia puolia, vaikka se tuntuu ehkä uskomattomalta matalan Merenkurkun saariston osalta. Skulebergetin vuori Korkearannikolla on oiva ja selkeästi näkyvä mittari ennätykselle.

    Paras paikka maailmassa kokea ja ymmärtää viimeisen jääkauden jälkeistä maankohoamista. Tämä ydinajatus on todellakin totta täällä jääkauden ulkoilmamuseossa. Kun katselet Merenkurkun saariston maisemia vaikkapa Saltkaret-näkötornin huipulta, huomaat kuinka entisen sataman harmaat venevajat nököttävät jo kaukana merestä maankohoamisen myötä. Yksi toisensa jälkeen sijaitsevat De Geer -moreeniselänteet raidoittavat maisemaa, ja ne ovatkin selkeitä esimerkkejä mannerjään jättämistä monista jäljistä. Merenkurkun saaristo muuttuu koko ajan maan kohotessa hiljalleen, mutta se tarjoaa myös hengähdyspaikan saariston rauhassa.

    Korkearannikon ja Merenkurkun saariston maailmanperintökohde toivottaakin kaikille rauhallista joulua ja mukavaa uutta vuotta!

    Piia Orava

    Metsähallituksen erikoissuunnittelija Lystra-hankkeessa, joka kehittää Korkearannikon ja Merenkurkun saariston yhteistä maailmanperintökohdetta.

    Lue lisää Merenkurkun saaristosta ja Korkearannikosta

    Merenkurkku talvella pieni kuva Liselott Nyström Forsén
    Merenkurkun saaristo on Suomen ainoa luonnonperintökohde. Kuva Liselott Nyström Forsén
    Hummelvik Korkea Rannikko pieni kuva Erik Engelro
    Ruotsin Korkearannikko on maisemaltaan Merenkurkun saariston vastakohta. Kuva Erik Engelro
    De Geer moreeneja pieni kuva Piia Orava
    De Geer -moreeniselänteet kuvaavat jääkauden jättämiä jälkiä Merenkurkun saaristossa. Kuva Piia Orava