• FiFi
  • SweSwe
  • EngEng
  • BLOGI: Maailmanperintö­kohteiden asukkaat ovat oman kulttuuri­perintönsä asiantuntijoita

    BLOGI: Maailmanperintö­kohteiden asukkaat ovat oman kulttuuri­perintönsä asiantuntijoita

    24.3.2020 Uutiset 0
    Elävä Suomenlinna tutkimusryhmä

    Elävä Suomenlinna -tutkimushankkeen kulttuurintutkijat ovat tehneet Suomenlinnassa etnografista kenttätyötä viimeiset kolme vuotta. Asukkaiden, työntekijöiden ja muiden saarilla toimijoiden kokemuksia ja näkemyksiä maailmanperintökohteen muuttumisesta on tallennettu haastatteluin. Hankkeen uusi uusi podcast-sarja kertoo tutkimuksen periaatteista, näkökulmista ja tutkimustuloksista sekä jututtaa kutsuvieraita. Ensimmäisessä jaksossa asuttuja maailmanperintökohteita vertaillaan Suomenlinnan ja Vanhan Rauman näkökulmista.

    Tavoitteena kulttuurinen kestävyys, jossa asukkaiden ääntä arvostetaan

    Elävä Suomenlinna -hanke vastaa kansainvälisen kulttuuriperintöpolitiikan ja monitieteisen kulttuuriperinnön tutkimuksen kentälle sijoittuvaan tarpeeseen saada ajantasaista tietoa siitä, millä tavoin asuttujen maailmanperintökohteiden kehittämistä voitaisiin viedä entistä kestävämpään suuntaan.

    Tämä tarkoittaa sitä, että eri toimijat ovat yhteisen haasteen edessä miettiessään, millaisia merkityksiä ihmiset antavat paikoille tai millaisia tulevaisuuksia kohti nykyiset muutokset vievät. Kuinka paikallinen kulttuuri ja sen monimuotoisuus muutoksineen on huomioitu? Saavatko asukkaat halutessaan osallistua kohteen kehittämiseen, suojeluun ja paikkaa koskevien esitysten rakentamiseen? 

    Mietittäessä kohteiden esittämistä ja esimerkiksi julkisen ja yksityisen tilan rajaamista tai tulevaisuuskuvia tarvitaan tahtoa ymmärtää paikan merkityksiä monesta näkökulmasta. Ymmärtäminen edellyttää arkielämään kytkeytyvän kokemustiedon kuuntelemista ja selkeää dialogia eri toimijoiden välillä kaikkina aikoina.

    Elävä Suomenlinna 1955 vonVolker finna
    Suomenlinna 1955 von Volker (FINNA)

    Haastattelu- ja havainnointitutkimus tuottaa vertailtavaa aineistoa

    Vuonna 1991 Unescon maailmanperintölistalle päässeet Suomenlinna ja Vanha Rauma ovat asukasmäärältään samansuuruiset kohteet. Kummassakin kohteessa on omat ominaispiirteensä ja paikallisyhteisönsä, mutta muutosprosessien pitkäjänteinen seuraaminen on tärkeää. Elävä Suomenlinna -tutkimushanke on koko ajan tehnyt yhteistyötä Vanhaa Raumaa opiskelijoidensa kanssa tutkineen Turun yliopiston yliopistolehtori Riina Haanpään kanssa. Arkistoihin kertyy muistitietoa molemmista kohteista myös tulevaisuuden tutkijoille. Tänä päivänä yhteistyö on tarkoittanut mm. laajemman näkökulman esittämistä kansainvälisissä konferensseissa.

    Suomenlinnan haastatteluissa selvitimme monia eri kysymyksiä, joiden yhteinen nimittäjä oli paikkasuhde ja siinä tapahtuvat muutokset. Olemme kartoittaneet aineellisen ja aineettoman kulttuuriperinnön merkityksiä arkielämässä, opastettujen kierrosten historiakerrontaa, lasten maisemasuhdetta sekä teollisen kulttuuriperinnön vaiheita. Analyysi huomioi esimerkiksi, miten muutokset on koettu, samastuvatko asukkaat niihin julkisiin esityksiin, joilla kohdetta esitetään tai ovatko keskeiset nähtävyydet paikallisille tärkeitä paikkoja tai kuinka merisuhde muodostuu.

    Kulttuuriperintöpolitiikan näkökulmasta tärkeää on ollut pohtia kulttuuriperintösopimusten osallisuuden painopisteiden ja yleisen hengen näkymistä konkretian tasolla. Menneistä ja tulevista julkaisuista tiedotetaan tutkimushankkeen kotisivuilla ja sosiaalisen median kanavillamme (Twitter @ElavaSuokki, Instagram @elavasuomenlinna, Facebook @elavasuomenlinna).

    Pauliina Latvala-Harvilahti
    Kulttuuriperinnön tutkimuksen dosentti
    Elävä Suomenlinna tutkimushankkeen johtaja

    Lue lisää Elävä Suomenlinna -tutkimushankkeen verkkosivuilta!