BLOGI: Interpretaatiota – mitä ja minkä vuoksi?

Suomen maailmanperintökohteet aloittavat tänä syksynä yhteisprojektin, jossa kehitetään kohteiden yhtenäistä esittelyä ja laaditaan yhteinen interpretaatiosuunnitelma. Kehittämisen tavoitteena on tarjota kävijöille yhä laadukkaampia palveluita ja kokemuksia sekä vahvistaa kävijöiden maailmanperintötietoutta. Mutta minkä vuoksi suunnitelman edessä on sana interpretaatio?

’Interpretation’ on brittiläisessä ja angloamerikkalaisessa kulttuuripiirissä vakiintunut kulttuuri- ja luonnonperinnön esittelyn työkalu. Sen tavoitteena on, että vierailu maailmanperintökohteessa on mielenkiintoinen, hauska ja mieleenpainuva – niin että kävijä osaa kertoa kohteen merkittävimmän asian ystävilleen.

Sanakirjan mukaan ‘interpretation’ tarkoittaa suomeksi tulkkausta ja tulkintaa. Sitä se on myös tässä yhteydessä: kulttuuri- ja luonnonperinnön merkityksen tulkintaa. Virallista termiä tälle työkalulle ei (vielä) ole suomen kielessä, joten olemme alkaneet puhua ‘interpretaatiosta’.  

Siis tulkitsemme. Unescon maailmaperintökohteet, arkkitehtuurin taidonnäytteet, historialliset helmet ja luonnon ihmeet, tarjoavat kävijälle paljon tietoa ja tuhansia yksityiskohtia. Interpretaatiossa emme toista näitä faktoja sellaisenaan, vaan valikoimme merkittävimmät aiheet, muokkaamme tiedon kävijälle ymmärrettävään muotoon ja esitämme sen häntä kiinnostavalla tavalla.  

Ihan ensin meidän tuleekin miettiä, mitä haluamme kertoa. Seuraava tärkeä asia on tunnistaa keitä ja millaisia kävijämme ovat eli mitkä ovat viestintämme kohderyhmät.

Pääteemasta viestinnän pihvi

Mikä on se viesti, jonka haluamme kertoa maailmanperintökohteestamme?  Maailmanperintökohteen erityinen yleismaailmallinen arvo, OUV (outstanding universal value), on luonnollisesti se tärkeä asia. OUV on tekstinä kuitenkin usein pitkä ja se sisältää erityisiä ammattitermejä. Näin se on muille kuin asiaan vihkiytyneille kovin vaikeaselkoinen. Siksi OUV tulee tulkata ja yksinkertaistaa sellaiseen muotoon, jota kaikki ymmärtävät. Mikä on maailmanperintökohteen OUV:n pihvi? Se pihvi kiteytetään interpretaationtyön aluksi yhteen virkkeeseen, interpretaation pääteemaksi. Virkettä muotoillessaan maailmanperintökohteen asiantuntijoiden kannattaa kysyä itseltään ja kollegoiltaan toistuvasti ”Minkä vuoksi tämä asia on tärkeä?” ja ”Minkä vuoksi joku olisi kiinnostunut tästä?”.

Merenkurkun saaristo on tehnyt interpretaatiosuunnitelmaa vuonna 2018 alkaneessa Lystra-hankkeessa.  Merenkurkun pääteema on muotoiltu seuraavasti: ’Korkearannikko ja Merenkurkun saaristo on paras paikka maailmassa ymmärtää viimeisen jääkauden jälkeistä maankohoamista’.

Merenkurkun saariston pääteema herättää yhdessä lauseessa mielenkiinnon: millainen on paras paikka? Se kertoo syyn, minkä vuoksi Merenkurkku on niin hieno paikka, että se on valittu maailmanperintökohteeksi ja siellä kannattaa vierailla. Pääteema siis kuvaa Merenkurkun saariston erityisen yleismaailmallisen arvon houkuttelevalla tavalla vain yhdessä virkkeessä!

Pääteeman jälkeen on vuorossa alateemojen työstäminen. Ne erittelevät pääteemasta yksityiskohtia ja erilaisia sisältöjä. Alateemat ovat konkreettisia aiheita, joista jatkossa tehdään sisältöä ja tarinoita eri viestintäkanaviin. Alateemaksi voidaan valita myös OUV:n ulkopuolelta jotain kohteelle erityistä ja tärkeää.

Merenkurkun alateemat ovat jääkausi, jääkauden jäljet, maankohoamisilmiö, muuttuva luonto, kulttuuriperintö, samanlaiset mutta silti erilaiset, tulevaisuus. Näillä otsikoilla Merenkurkku kertoo maailmanperintökohteesta kotisivullaan ja niitä tullaan käyttämään niin Merenkurkun laajan saariston yksittäisten kohteiden esittelyssä kuin sosiaalisessa mediassa.

Erilaisille kävijöille erilaisia tarinoita

Suomen maailmanperintökohteissa vierailee vuosittain noin kaksi miljoonaa kävijää. Mikä heitä kiinnostaa ja mitä he odottavat vierailultaan? Jos kesämökkiläinen käy Verlassa joka kesä, hän todennäköisesti odottaa vierailullaan jotain uutta ja kivaa. Kun pronssikauteen perehtynyt historian harrastaja vierailee Sammallahdenmäessä, hän odottanee vierailullaan jotain muuta kuin Helsingistä saapunut lapsiperhe. Kansainvälisillä matkailijoilla Unescon maailmanperintökohteet ovat bucket-listalla ikään kuin automaattisesti, mutta mitä muita motivaatioita heillä mahtaa olla vierailulle?

Kaikissa Suomen maailmanperintökohteissa tehtiin 2017-19 kävijätutkimukset, joiden tuloksista voimme muodostaa kuvan kävijöiden taustoista ja siitä, mitä he siellä tekivät ja mitkä asiat olivat heille tärkeitä. Maailmanperintökohteiden henkilökunnalla on myös käsitys siitä, mitä vierailijat yleensä kysyvät ja mitä he tekevät. Näitä tietoja yhdistelemällä voimme erottaa erilaisia kävijäryhmiä ja hahmottaa, mitä kertoa heille maailmanperinnöstä.

Onnistunutta interpretaatiota olisi se, että tämäkin kävijätutkimukseen vastannut matkailija kertoisi sen tietyn merkityksellisen tarinan Petäjäveden vanhasta kirkosta ystävilleen: ”Tämä kesän lomamatkailu oli Suomen Unescon maailmanperintökohteisiin tutustuminen. Siksi ajoin varta vasten Petäjävedelle. Kannatti, nyt olen kiertänyt kaikki Suomen kohteet. Kiitos!”

Teemoittelun ja kohderyhmän ohella interpretaatiotyössä on määriteltävä viestinnän tavoite ja mietittävä miten viestitään kiinnostavasti. Ne ovat interpretaatioblogin kakkososan aiheet ensi viikolla!

Kirjoittaja: Leena Grönroos, matkailun liikkeenjohdon lehtori Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa. leena.gronroos@haaga-helia.fi Leena tekee interpretaatiotyötä Suomen maailmanperintökohteiden yhdistyksen kanssa Suomen maailmanperintökohteiden yhteishankkeessa 2020-21.

Lähteet:

Freeman, Tilden. Craig, R.B. toim. 2007. Interpreting our heritage.

Henriksson, Malin. 11.9.2020. Keskustelu. Maailmanperintökoordinaattori, Metsähallitus.

Korkearannikon ja Merenkurkun saariston kotisivu. https://highcoastkvarken.org/fi/etusivu/

Suomen maailmanperintökohteiden kävijätutkimukset 2017-19. Suomen maailmanperintökohteiden yhdistys. https://www.maailmanperinto.fi/kavijatutkimushanke-2017-2019/

Veverka, John. Interpretive Master Planning. Volume One: Strategies for the new Millennium.

Veverka, John. Interpretive Master Planning. Volume Two: Selected Essays Philosophy, Theory and Practice.

Yhteinen perintömme – Vårt gemensamme arv. Kansallinen maailmanperintöstrategia – Nationell världsarvstrategi 2015-2025. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja – Undervisnings- och kulturministeriets publikationer 2015:14. http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/75113 

Toimituskunta: Suomen maailmanperintökohteiden yhdistyksen hallitus.