BLOGI: Maailmanperintökohteiden esittelyn teemat ovat nyt valmiina!
Suomen maailmanperintökohteet ovat tehneet viime syksystä lähtien interpretaatioprojektia*, jonka tavoitteena on kehittää kohteiden yhtenäistä esittelyä. Näin kohteet voivat tarjota kävijöilleen yhä laadukkaampia palveluita ja kokemuksia sekä vahvistaa kävijöiden maailmanperintötietoutta. Projekti on nyt onnellisesti päättymässä, eli maailmanperintökohteiden interpretaation perusta on valmiina.
Pääteema kuvailee maailmanperintökohteen erityisen yleismaailmallisen arvon
Projektin tuotokset, interpretaation teemat, toimivat runkona kohteiden esittelylle ja viestinnälle. Tarkoitus on viestiä maailmanperinnöstä yleisöä kiinnostavasti, vaikea asia yksinkertaistaen, mutta kohteen arvoa kunnioittaen. Tunnistatko Suomen maailmanperintökohteet seuraavista virkkeistä?
Suomenlinna on maailmanperintökohde, jossa kolmen vuosisadan aikana rakennettu merilinnoitus on uudessa käytössä omaleimaisena Helsingin kaupunginosana ja rakastettuna vierailukohteena.
Maailmanperintökohde Vanha Rauma kutsuu sinut tutustumaan kokonaiseen, vuosisatojen aikana muodostuneeseen pohjoismaiseen puukaupunkiin ja sen elämään.
Maailmanperintökohde Verlan tunnelmallisessa tehdaskylässä, metsäteollisuuden alkujuurilla, aistit entisajan työnteon ja elämänmenon.
Petäjäveden vanha kirkko on paras paikka eläytyä 1700-luvun pohjoiseurooppalaisen talonpoikaisen hirsirakentamisen mestarinäytteeseen ja suomalaisen maalaisyhteisön elämään syntymästä kuolemaan silloin ja nyt.
Muinoin meren äärellä sijainneella Sammallahdenmäellä tutustut skandinaavisen pronssikauden hautaröykkiöihin ja sen aikaisen yhteisön kiehtovaan elämään.
Struven ketju on jättimäinen mittanauha, jonka avulla varmistettiin maapallon muoto ja koko 1800-luvulla.
Korkearannikko ja Merenkurkun saaristo on paras paikka maailmassa ymmärtää viimeisen jääkauden jälkeistä maankohoamista.
Projektin opit ja oivallukset
Laadukas maailmanperintökohteen esittely on eri näkökulmia edustavien asiantuntijoiden yhteistyön tuotos. Interpretaatiotyöpajoissa käytiin hedelmällistä keskustelua kohteen erityisarvoista, oli kyse historiasta, arkkitehtuurista tai tärkeydestä paikalliselle yhteisölle. Tavoitteena oli yhdessä määritellä, mitkä ovat ne merkittävimmät asiat, jotka kävijän tulisi oppia kohteesta. Opastuksen ja markkinointiviestinnän osaajat toivat työpajoihin viestinnän näkökulman. Erilaisten näkökulmien yhteensovittelu vaatii joustoa, erilaisten kannanottojen kunnioittamista ja kärsivällisyyttä. Lopussa kiitos seisoo! Projektissa hiotut pääteemat osoittavat, että jokainen kommentti vei työtä eteenpäin.
Interpretaation ajatustyö vaatii kypsyttelyaikaa. Projektissa oli kaikkiaan neljä kolmen tunnin työpajaa kussakin kohteessa, kaksi syksyllä ja kaksi keväällä. Tämä rytmitys mahdollisti osallistujien itsenäisen työskentelyn työpajojen välillä ja osallistujille jäi myös aikaa ’muhittaa’ aiheita. Teemat on siis huolellisesti mietittyjä – toukokuussa projektin päätösseminaarissa esitetyt teemojen sisällöissä oli paljon samaa kuin syksyn ensimmäisissä luonnoksissa, mutta on niissä paljon eroakin!
Suomen maailmanperintöperheen yhteistyö innostaa ja tuo ideoita omaan työhön. Kunkin kohteen maailmanperintöisäntä tuntee kohteensa pieniä yksityiskohtia myöten, mutta muiden kohteiden edustajien tapaaminen sparraustyöpajoissa toi keskusteluun raikkaita kommentteja ja kysymyksiä. Onnistumisten ja haasteiden jakaminen, ’vertaistuki’, vie asioita mukavasti eteenpäin.
Interpretaatiotyö jatkuu
Suomen maailmanperintökohteiden yhdistys on hakenut rahoitusta interpretaatiotyön jatkohankkeelle. Teemojen pohjalta laaditaan käsikirja interpretaatiosisällön käyttöön ja maailmanperintötietouden välittämiseen kohteissa ja verkossa. Interpretaation tavoitteiden toteutumista mitataan jatkossa kävijätutkimuksilla ja tuloksia hyödynnetään kestävän matkailun mittareiden päivittämisessä. Vuosina 2021–2022 koottu yhtenäinen interpretaatiomateriaali toimii pohjana kohteiden laajamittaiselle vaikuttavuuden mittaamiselle vuosina 2022–2024.
Kun interpretaatiotyö jatkuu, yhdessätekeminen on edelleen laadukkaan kohteen esittelyn edellytys. Interpretaatiohankkeen ensimmäisessä osassa laadittujen alateemojen sisältö tukee kohteiden esittelyä. Jatkohanketta tehdään tiiviissä yhteistyössä kohdeisäntien lisäksi paikallisyhteisöjen kanssa, sillä heillä on ensikäden asiantuntemusta siitä, mikä kohteessa on tärkeää.
Lämmin kiitos teille, maailmanperintökohteiden edustajat, isosta työpanoksestanne ja ennakkoluulottomasta asenteestanne interpretaation pioneeriprojektissa!
*Interpretaatio on menetelmä, joka auttaa maailmanperintöisännät tulkitsemaan kulttuuri- ja luonnonperinnön erityisyyden ja arvon kävijöilleen ymmärrettävästi ja kiinnostavasti. Voit lukea menetelmästä näistä kahdesta blogista.
Voit lukea menetelmästä näistä kahdesta blogista:
https://www.maailmanperinto.fi/2020/09/14/blogi-interpretaatiota-mita-ja-minka-vuoksi/
https://www.maailmanperinto.fi/2020/09/21/blogi-interpretaatiota-miten/
Blogin kirjoittajat
Laura Heikkilä, Suomen maailmanperintökohteiden yhdistys ja Leena Grönroos, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu toimivat interpretaatiotyöpajojen suunnittelijoina ja vetäjinä.
Toimituskunta: Suomen maailmanperintökohteiden yhdistyksen hallitus.
Artikkeli julkaistu 20.5.2021
Esittely Interpretaatio maailmanperintö maailmanperintötieto viestintä
