• FiFi
  • SweSwe
  • EngEng
  • BLOGI: Jäkälien ja sammalten Sammallahden­mäki

    BLOGI: Jäkälien ja sammalten Sammallahden­mäki

    18.7.2021 Uutiset 0
    DSCN1612 2

    Pronssikauden hautauskulttuuria ja monumentaalirakentamista luonnon helmassa

    Raumalla, Lapin Kivikylässä, sijaitseva Sammallahdenmäen pronssikautinen hautaröykkiöalue on Pohjanlahden rannikkoalueen laajin ja monipuolisin skandinaavisen pronssikulttuurin kalmistoalue. Hautaröykkiöt edustavat ajanjakson monumentaalirakentamista. Maailmanperintöalueella on 36 hautaröykkiötä. UNESCOn maailmanperintölistalle kohde valittiin vuonna 1999. Historian ohella kävijä pääsee nauttimaan alueen luonnosta ja rauhasta.

    Sammallahdenmäki on luonnonarvoiltaan suomalaisittain varsin tavallinen, mutta se edustaa muualla maailmassa harvinaista rapakivikallioiden luontoa. Korkealla kallioalueella sijaitseva muinaisjäännösalue on kasvupaikkana karua ja siten vähälajista. Sen lajisto on tyypillistä jäkälätyypin karukkokankaan ja kanervatyypin kuivan kankaan lajistoa. Alueen valtapuu on mänty. Sammallahdenmäen alueelta löytyy myös muita luontotyyppejä: entinen piha-alue, mustikkatyypin tuore kangas, varputurvekangas, puolukkatyypin kuivahko kangas, mustikkatyypin tuore kangas, tuore nuori metsä, varputurvekangas, mustikkaturvekangas, soistuma sekä rantametsä.

    Olennainen osa Sammallahdenmäen röykkiöilmettä ovat sammalet ja jäkälät. Jäkäläkasvustot muodostavat olennaisen osan Sammallahdenmäen tunnelmasta yhteistyönä moninaisten röykkiöiden kanssa. Kallioita peittävät laajat jäkäläkasvustot. Palleroporonjäkälän seassa kasvavat valko- ja harmaaporonjäkälä sekä vihertävänruskea isohirvenjäkälä. Alueelta löytyvät ainakin seinäsammal, kangaskarhunsammal, kivitiera- ja kalliotierasammal, korpirahkasammal ja korpikarhunsammal. Kiviröykkiöiden kiviä koristavat eri väriset sammaleet ja jäkälät muodostaen mielenkiintoisen värien ja muotojen leikin.

    Sammalet ovat itiökasveja. Jäkälissä puolestaan sieni elää yhdessä levän tai syanobakteerin kanssa. Jäkälien sisällä elävät levät yhteyttävät ja tuottavat auringon energian avulla sokeria. Osan sokerista levät luovuttava sienelle. Sieni muodostaa valtaosan sekovarresta turvaten samalla levälle suotuisan elinympäristön. Yhteistyöllään sieni ja levä kykenevät elämään ympäristöissä, joissa ne eivät yksinään kykenisi elämään.

    Jäkälien kertomaa

    Mitä jäkälät sitten kertovat? Röykkiöiden kivien jäkälistä ja sammalista näemme, että ne ovat olleet paikallaan kauan. Kasvustot ovat vain valon puolella, sillä kasvu vaatii yhteyttämisen. Arkeologisten kaivausten yhteydessäkin kivet on pyritty laittamaan samoille sijoilleen. Röykkiöihin kajoaminen jättää jäljen, jonka peittyminen kestää kauan. Niin ikään kuljetut reitit näkyvät maisemassa jäkälättöminä kallioina.

    Jäkälät ja sammalet ovat myös indikaattoreita. Koska ne ovat alttiita mekaaniselle kulutukselle ilman epäpuhtauksille ja kaikenlaisille muutoksille, ne kertovat myös tapahtumassa olevista muutoksista, jotka ulottuvat myös muinaismuistoihin mm. eroosion muodossa. Ihmisen toiminta ja ilmastonmuutos vaikuttavat sammaliin. Ilmaston lämpenemistä seuraavat kannanmuutokset.

    Kuluvan kesän kuumuus ja kuivuus näkyvät Sammallahdenmäen maastossa. Jäkälät ovat paikoin kovin ruskettuneet. Useimmat jäkälät ja sammalet kuitenkin kestävät täydellisen kuivumisen. Sateen jälkeen ne jatkavat kasvuaan ja yhteyttämistään uudelleen. Mutta kuivana ne ovat mekaaniselle kulutukselle herkkiä. Kuivat jäkälä- ja sammalmatot murenevat poluilta poikkeavien ihmisten jalkojen alla.

    Mikäli sammal ja jäkälä tuhoutuvat, sen kasvu kestää kauan. Olosuhteiden muuttuessa myös lajisto muuttuu. Kalliokasvillisuus on altis kulumiselle. Paitsi muinaismuistojen mutta myös luonnon kannalta on tärkeää, että kulku tapahtuu ohjattuja polkuja pitkin. Sammallahdenmäellä onkin käynnissä projekti uuden opastestruktuurin rakentamiseksi. Jo tänä kesänä toivon mukaan kohteeseen saadaan väliaikaiset opasteet turvaamaan ihmisten kulkua, maailmanperintöarvoja sekä luontoa. Ovathan maailmanperintökohteet ovat ainutlaatuisia esimerkkejä jostain sellaisesta, minkä suojelu on meidän kaikkien vastuulla.

    Minna-Liisa Salonsaari
    Vs. museointendentti
    Rauman museo

    Lähteet:

    Nummi, Aimo: Sammallahdenmäen kasvillisuusselvitys. 2002. https://www.kyppi.fi/palveluikkuna/mjhoito/read/asp/hae_liite.aspx?id=100085&ttyyppi=pdf&kansio_id=684

    Toimituskunta: Suomen maailmanperintökohteiden yhdistyksen hallitus.

    Artikkeli julkaistu 18.7.2021