BLOGI: Sammallahdenmäen hoito- ja käyttösuunnitelma uudistuu
Osallistavaa työpajatoimintaa – arvoista tulevaisuuden tekoihin
Viime syksyn aikana Sammallahdenmäen pronssikautisen hautaröykkiöalueen hoito- ja käyttösuunnitelman päivitys eteni työpajatyöskentelyyn. Suunnitelman päivitystyötä oli ajateltu alkavaksi jo aiemmin, mutta tositoimiin päästiin syyskuussa alkaneiden työpajojen myötä. Unesco velvoittaa kaikilta maailmanperintökohteilta ajantasaisen hoito- ja käyttösuunnitelman (HKS, engl. management plan), jonka tarkoituksena on ohjata kohteen suojelua, kehittämistä ja käyttöä. Suunnitelma on työkalu viranomaisille ja kaikille toimijoille maailmanperintökohteessa, ja siinä määritellään lähitulevaisuudessa alueella tapahtuvat kehitys- ja hoitotoimenpiteet. Suunnitelmassa luodaan tavoitteet, joiden pohjalta konkreettiset toimenpiteet sitten toteutetaan. Keskeisintä on määritellä, miten maailmanperintökohteen erityiset yleismaailmalliset arvot (engl. outstanding universal values eli OUV) tullaan säilyttämään nykyisille ja tuleville sukupolville.
Sammallahdenmäen hoito-ja käyttösuunnitelman uudistamistyön toteuttamisessa on alusta asti ollut ajatuksena ottaa mukaan laatimisprosessiin hoitokunnan jäsenten ja viranomaisten lisäksi myös paikallisia asukkaita ja yrittäjiä. Syksyn aikana onkin järjestetty yhteensä kolme työpajaa, joiden tarkoituksena oli antaa kaikille mahdollisuus vaikuttaa pronssikautisen hautaröykkiöalueen lähitulevaisuuteen.
Ensimmäinen järjestettiin syyskuun 2022 lopulla hoitokunnan jäsenille ja sidosryhmille, ja sen teemana olivat Sammallahdenmäen maailmanperintökohteen arvot ja toimijat. Työpajan yhteenvedossa OUV-arvojen lisäksi esiin nousivat mm. muut yleismaalliset arvot ja merkitykset kuten alueen pitkäaikaisuus ja henkisyys. Kulttuuriperinnöllisissä ja yhteiskunnallisissa arvoissa mainittiin muun muassa antikvaariset arvot ja merkitys paikalliselle identiteetille. Konkreettisia paikkaan ja luontoon liittyviä arvoja taas olivat hautojen lisäksi ympäröivä luonto, kalliot ja alueen autenttisuus, sekä näihin liittyen maiseman kokemuksellisuus, josta esimerkkinä tässä vaikkapa tuoksut, eheys ja luonnon äänet.
Alueen toimijoista keskusteltaessa työpajassa tuli esiin selkeästi kolme eri toimijaryhmää; viranomaiset, paikalliset ja muut alueen käyttäjät. Viimeksi mainittuun kuuluvat kohteen kävijöiden ja matkailijoiden lisäksi kaikki ”arkiset” aluetta käyttävät kuten koiranulkoiluttajat. Sammallahdenmäen hautaröykkiöalueen vieressä sijaitsevan Saarnijärven lintujen tarkkailijat kuuluvat myös näihin arkisiin alueella liikkuviin toimijoihin.
Tulevaisuuden visioita
Toisessa työpajassa pohdittiin hautaröykkiöalueen tulevaisuutta. Kaikille avoimessa työpajassa paikalliset aktiivit visioivat yhdessä viranomaisten kanssa tulevaisuuden Sammallahdenmäkeä, sen mahdollisuuksia ja vahvuuksia sekä kartoittivat mahdollisia heikkouksia ja lähitulevaisuuden uhkia. Hautaröykkiöalueen vahvuuksiksi koettiin muun muassa eheys ja hyvä säilyneisyys, johon hoidon ja suojelun järjestyneisyys on vaikuttanut. Vahvuutena nähtiin myös röykkiöalueen tuhansien vuosien päähän ulottuva menneisyys, joka koettiin tasa-arvoisena, kaikille kuuluvana ja monipuolisesti avautuvana.
Työpajan osallistujat keskustelivat paljon mahdollisuuksista, joita alueen kehittämiseen voisi liittyä. Ylös kirjattiin muun muassa tiedon popularisointiin, digitaalisten palveluiden hyödyntämiseen, uusien yleisöjen tavoitteluun, ja myös ympärivuotisuuden ja elämyksellisyyden lisäämiseen liittyviä mahdollisuuksia. Sammallahdenmäen yhtenä suurimpana mahdollisuutena nähtiin kehityskelpoisuus; laaja pronssikautinen hautaröykkiöalue eheän luonnon keskellä ja vieläpä saman kaupungin alueella toisen maailmanperintökohteen kanssa!
Heikkoutena pidettiin fyysistä saavutettavuutta, alueelle on hankalaa tulla muilla kuin yksityisautoilla eikä kallioinen ja mäkinen maasto ole muokattavissa kaikille saavutettavaksi. Myös alueen tunnettuus nähtiin heikkoutena, tämä on haasteena niin valtakunnallisella kuin paikallisellakin tasolla, monet raumalaisetkaan eivät tunne toista maailmanperintökohdettaan.
Lokakuun lopulla järjestettiin kolmas työpaja, jossa keskityttiin aiempien työpajatulosten pohjalta pohtimaan niitä toimenpiteitä, jotka mahdollistavat lähivuosien hoito-, kehittämis- ja suojelutoimenpiteitä alueella. Kaikkein tärkeimpiä toimenpiteitä ovat muinaisjäännöksen eli hautaröykkiöiden suojelu, röykkiöalueen säilyminen ja suojelutoimien toteuttaminen. Näihin liittyvät esim. maisemanhoidon suunnittelu ja alueella jatkuvan hoidon järjestäminen ja seuranta.
Kohti uutta hoito-ja käyttösuunnitelmaa
Keskustelut ja pohdinnat työpajoissa olivat antoisia. Esiin nousi hyvin konkreettisiakin keinoja liittyen sekä alueen hoitoon ja suojeluun, että myös monipuoliseen kehittämiseen. Kevään aikana työpajojen tuotoksia tullaan vielä käymään yhdessä läpi hoitokunnan kanssa. Tavoitteiden toteutumiseen tullaan tarvitsemaan pitkäjänteisyyttä työhön ja tietenkin resurssien jatkuvuutta, unohtamatta yhteistyötä eri toimialojen ja ryhmien välillä. Tavoitteena on, että Sammallahdenmäestä tulee Suomen parhaiten hoidettu maailmanperintökohde!
Aino Koivukari
Maailmanperintökoordinaattori
Rauman kaupunki
Toimituskunta: Suomen maailmanperintökohteiden yhdistyksen hallitus.
Artikkeli julkaistu 6.2.2023
