BLOGI: Maailmanperintö kulttuuriympäristössä

Tänä keväänä 2022 Suomen maailmanperintökohteisiin on päässyt tutustumaan myös podcast -formaatissa. Kulttuuriympäristöpodin toinen tuotantokausi nimittäin käsitteli yksinomaan maailmanperintöä. Kaikki jaksot ovat nyt kuunneltavissa esimerkiksi Spotifyssä tai Suplassa. Jokaiselle kohteelle on omistettu oma jaksonsa ja kauden avausjaksossa keskustellaan maailmanperinnöstä yleensä ja maailmanperintötyöstä Suomessa. Tervetuloa kuulolle!
Kulttuuriympäristöpodi on suomenkielinen podcast kulttuuriympäristön ympärillä. Maailmanperintö sopii erinomaisesti kattoteemaltaan kulttuuriympäristöä käsittelevään konseptiin, sillä maailmanperintö on kulttuuriympäristöä.
Kulttuuriympäristö on ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksesta syntynyttä ympäristöä, joka sisältää erilaisia ajallisia ja tilallisia kerroksia. Eli siis periaatteessa voidaan ajatella, että sieltä mistä löytyy ihminen tai jälkiä ihmisen olemisesta, löytyy myös kulttuuriympäristö. Ilman ihmistä ei ole kulttuuriympäristöä, eikä oikeastaan edes luonnonperintöä, sillä kuka muuten määrittelisi luonnonilmiöt arvokkaiksi ja antaisi niille merkityksiä, ellei ihminen?
Kulttuuriympäristö konseptina on ollut käytössä Suomessa 1990-luvulta lähtien ja alkuun käsittänyt lähinnä rakennettua kulttuuriympäristöä. 2000-luvulla kulttuuriympäristön periaatteiksi tulivat rakennetun ympäristön rinnalle arkeologinen kulttuuriperintö ja maisema. 2010-luvulta aineettoman kulttuuriperinnön käsite on tullut myös vahvemmin keskusteluun kulttuuriperinnön määritelmästä.
Kulttuuriympäristö voidaan esimerkiksi nähdä tietovarantona, joka auttaa ymmärtämään alueen ihmisiä, luontosuhdetta, ympäristön ja luonnonvarojen käyttötapoja, elinkeinoelämää ja sosiaalista ja uskonnollista elämänpiiriä. Ja kulttuuriympäristön tunnistaminen voi parhaimmillaan vahvistaa paikkaan kuulumisen tunnetta, luoda tunnistettavuutta, herättää kiinnostusta, synnyttää historiatietoutta ja auttaa yksilön identiteetin rakentumisessa. Maailmanperintöön voitaisiin liittää samoja määritelmiä lisäyksenä se, että maailmanperintökohteet ovat kansainvälisesti arvokkaita, mutta kulttuuriympäristöä voivat olla myös niin sanotusti arvottamattomat paikat, sillä paikalla voi olla kulttuuriympäristöarvoja, vaikkei niitä olisi vielä virallisesti tunnistettu. Maailmanperintökohteet voi nähdä eräänlaisina kulttuuriympäristön kruununjalokivinä.
Vastuu omasta ympäristöstä kuuluu kaikille, mutta kulttuuriympäristötoimijoina ovat myös kuntataso ja aluetaso, jotka ottavat vastuun paikallisesta ympäristöstä ja alueen ympäristöhoidon edistämisestä. Kansallisella tasolla vastataan haasteeseen säilyttää suomalainen kulttuuriympäristö. Kansainvälisellä tasolla pyritään turvaamaan juuri esimerkiksi maailmanperinnön säilyminen. Kulttuuriympäristön hallinnollisen käsitteen määrittelyn taustalla ovat useat kansainväliset sopimukset. Kulttuuriympäristön voidaan tämän perusteella ajatella todellakin kuuluvan kaikille, sillä arvottamisen prosessissa ollaan mukana yksilöstä instituutioon, takapihalta maailmalle.
Kulttuuriympäristön tutkimusta voi opiskella esimerkiksi Jyväskylän yliopiston kulttuuriympäristön tutkimuksen maisteriohjelmassa. KUOMA-kurssien myötä myös Kulttuuriympäristöpodi ja kipinä saattaa kulttuuriympäristötietoa helposti saavutettavaan muotoon sai alkunsa. Suomen maailmanperintökohteiden yhdistyksen kanssa yhteistyössä tuotettu kausi vei allekirjoittaneen useamman kerran upeiden ympäristöjen ja oivallusten äärelle ja sitähän kulttuuriympäristö ja maailmanperintö parhaimmillaan ovat; elämyksiä ja opetuksia.
Anniina Grönholm
Kulttuuriympäristöpodi
Kulttuuriympäristön tutkimuksen maisteriopiskelija Jyväskylän yliopistossa
Toimituskunta: Suomen maailmanperintökohteiden yhdistyksen hallitus.
Artikkeli julkaistu 30.5.2022