Suomen maailmanperintökohteiden tietoperusta vahvistuu
Suomen maailmanperintökohteiden yhdistys toteutti vuosina 2020–2021 ensimmäisen interpretaatiohankkeensa, jonka tuotoksena joka kohteelle luotiin esittelyn ja viestinnän pääteema sekä kohdetta kuvaavia alateemoja laajempine sisältöineen. Suomen seitsemälle Unescon maailmanperintökohteelle luotiin myös oma yhteinen pääteema.
Hankkeelle saatiin jatkorahoitusta opetus- ja kulttuuriministeriön erityisavustuksesta kulttuurimatkailun kehittämiseen vuosille 2021–2024. Hanke jakautuu kahteen osaan – interpretaation kehittämiseen sekä kävijäseurantaan. Hankkeen avulla mahdollistetaan kohteiden yhteisen interpretaatiosuunnitelman laatiminen luotujen teemojen pohjalta sekä maailmanperintöviestinnän kehittäminen niin kohteissa kuin yhdistyksen toiminnassa. Hankkeen toinen osa keskittyy maailmanperintökohteiden kävijätiedon ja tietoperustan kartoittamisen sekä kestävän matkailun mittarien päivittämiseen.
Hanke toteuttaa kansallisen maailmanperintöstrategian toimeenpanosuunnitelman tavoitteita tiedolla johtamisesta, kohteiden voimavarojen sekä vaikuttavuuden kasvattamisesta, paikallisyhteisöjen osallistamisesta sekä vastuullisen matkailun edistämisestä.
Yhteismitallista kävijätietoa kerätään toistamiseen
Käynnistynyt hanke sisältää maailmanperintökohteiden kävijätutkimuksen toteuttamisen vuosina 2022–2023. Edelliset yhteismitalliset kävijätutkimukset toteutettiin kohteissa vuosina 2017–2019. Tutkimustulokset esitellään verkkosivuiltamme löytyvässä tiivistelmässä.
Kävijätutkimukset aloitetaan tammikuussa 2022 Vanhassa Raumassa. Kesällä toteutetaan myös Sammallahdenmäen ja Petäjäveden vanhan kirkon kävijätutkimukset. Vuonna 2023 kävijätutkimus toteutetaan Suomenlinnassa koko vuoden osalta sekä kesäkaudella osassa Struven ketjun pisteitä, Verlassa sekä Merenkurkun saaristossa.
Tutkimus toteutetaan yhteistyössä Metsähallituksen Luontopalveluiden kanssa yhdenmukaisella ja vertailukelpoisella menetelmällä. Kohteet vastaavat oman tutkimuksensa aineistonkeruusta yhdistyksen projektipäällikön luoman yksityiskohtaisen tutkimussuunnitelman mukaisesti. Projektipäällikkö tallentaa, analysoi ja raportoi tutkimustuloksia Metsähallituksen ASTA-kävijätutkimusjärjestelmän avulla.
Kävijätutkimuksessa seurataan kävijäprofiileja, käyntikokemuksen laatua, käynnin motiiveja sekä kohteen suojelun ja esittelyn vaikuttavuutta. Tutkimuksessa seurataan myös kävijöiden sitoutumista maailmanperintöarvoihin sekä selvitetään kohteiden paikallistaloudellista vaikuttavuutta.
Kävijäseuranta mahdollistaa kohdekohtaisten kehitystoimien arvioinnin. Kerättyä tietoa voidaan hyödyntää kestävän matkailun mittarien päivittämisessä ja tietoperustaa voidaan jakaa myös sidosryhmien käyttöön.
Kestävää matkailua seurataan osittain kävijätiedon avulla
Maailmanperintökohteiden kestävyyttä arvioidaan Metsähallituksen hyväksyttävissä olevien muutosten rajojen määrittelyn eli LAC-menetelmän avulla (Limits of Acceptable Change). Menetelmässä kestävyyden eri osa-alueille asetetaan raja-arvot, tavoitteet sekä tarvittavat toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi.
Maailmanperintökohteet ovat sitoutuneet kestävän matkailun edistämiseen. Kestävän matkailun mittariston päivittämisessä huomioidaan Sustainable Tourism Finland -ohjelmaan (STF) liittyvät indikaattorit.
Hanke vahvistaa asiantuntijaverkostoa maailmanperinnön kentällä
Hankkeen yhtenä merkittävänä tavoitteena on maailmanperintöverkoston laajentaminen. Tätä tavoitellaan niin interpretaatiotyössä kuin kävijäseurannassa. Hankkeelle on perustettu kaksi tiivistä ohjausryhmää eri matkailun asiantuntijoista. Interpretaation sekä kävijätutkimuksen ja kestävän matkailun ohjausryhmät kokoontuvat ensimmäistä kertaa vielä tämän vuoden aikana ja jatkossa noin muutaman kerran vuodessa.
Laura Heikkilä
Projektipäällikkö
Suomen maailmanperintökohteiden yhdistys, maailmanperinto@gmail.com
Toimituskunta: Suomen maailmanperintökohteiden yhdistyksen hallitus.
Artikkeli julkaistu 19.11.2021
kävijätutkimus Kestävä matkailu maailmanperintö Tietoperusta
