1. Struven ketju tunnetaan Suomessa myös toisella nimellä. Mikä on ketjun toinen nimi?
b. Venäläis-skandinaavinen astemittaus
Mittausten aikaan vuosina 1816 –1855 ketju kulki kahden valtakunnan alueella: Venäjän ja Ruotsin. Suomi oli autonomisena suuriruhtinaskuntana osa Venäjän keisarikuntaa ja Norja puolestaan kuului autonomisena alueena Ruotsiin. Suomessa ketjun alkuperäinen nimi olikin venäläis-skandinaavinen astemittaus. Ymmärrettävästi vuosituhannen vaihteessa se ei poliittisesti ollut korrekti nimi ketjulle, joten ketjun nimeksi vakiintui suomeksi Struven ketju, englanniksi Struve geodetic arc ja ruotsiksi Struves meridianbåge.
2. Kolmioketju on nimetty Georg Wilhelm von Struven mukaan. Ketju syntyi kumminkin kahden miehen yhteistyön tuloksena. Kuka oli tämä toinen merkittävä henkilö ketjun mittaamisen ja suunnittelun kannalta?
a. Virolainen kenraali Carl Friedricht Tenner.
Tenner mittasi 1816 – 28 etelä-pohjois-suuntaisen kolmioketjun Liettuassa ja Struve samaan aikaan Virossa. Vasta vuonna 1828 herrat sopivat yhdistävänsä ketjut yhdeksi kolmioketjuksi. Samalla sovittiin, että Tenner vastaa ketjun laajentamisesta etelään ja Struve Virosta pohjoiseen.
3. Struven ketjulla oli kunnianhimoiset tieteelliset tavoitteet. Mitä tarkoitusta varten ketju ensisijaisesti mitattiin? Pyrittiin siis…
b. laskemaan Maan muotoa kuvaavat parametrit eli ellipsoidin isoakselin puolikas (a) ja litistyssuhde (f)
Struven ketjun tieteellisenä tavoitteena oli tarkentaa tietämystä maapallon koosta eli käytännössä määrittää parametrit a ja f.
4. Struven ketju ei ollut ensimmäinen merkittävä astemittaus Euroopassa. Mikä on toinen tieteellisesti ehkä jopa Struven ketjuakin merkittävämpi astemittaus Euroopassa?
d. Lapin astemittaus Tornionjokilaaksossa
1700-luvun alun suuri tieteellinen kysymys koski maapallon muotoa. Tiedepiireissä oli kiistaa, että onko maapallo navoiltaan litistynyt vai venynyt. Kaksi retkikuntaa lähtikin tekemään astemittauksia ratkaisun löytymiseksi. Toinen retkikunta suuntasi Peruun ja toinen Tornionjokilaaksoon. Lapissa mittauksia tehtiin vuosina 1736 – 37 ja niiden avulla pystyttiin todistamaan maapallon olevan navoiltaan litistynyt.
5. Struven ketju on valittu Unescon maailmanperintöluetteloon sen teknistieteellisestä merkityksestä johtuen. Minä vuonna ketju hyväksyttiin maailmanperintöluetteloon?
c. 2005.
Vuodesta 1993 lähtien oli keskusteltu, voisiko Struven ketjun liittää osaksi Unescon maailmanperintöluetteloa.
6. Suomen maaperällä on kymmeniä Struven ketjun pisteitä. Näistä muutama on valittu edustamaan koko ketjua Suomen osalta niin sanottuina maailmanperintöpisteinä. Kuinka monta tällaista virallista maailmanperintöpistettä on listattu Unescon maailmanperintöluetteloon?
b. Kuusi
Maailmanperintöluetteloon on Suomen osalta nimetty seuraavat kuusi pistettä: Mustaviiri, Porlammi, Oravivuori, Alatornion kirkko, Aavasaksa ja Struorrahanoaivi.
7. Mikä on Suomen pohjoisin maailmanperintöluetteloon valittu Struven ketjun piste?
d. Stuorrahanoaivi
Se sijaitsee Enontekiöllä, Tarantovaaran erämaassa lähellä Norjan rajaa.
8. Maanmittauslaitos oli aktiivisesti ajamassa Struven ketjua Unescon maailmanperintöluetteloon. Ketju hyväksyttiinkin usean maan yhteisenä sarjanimeämiskohteena listalle. Kuinka monen maan alueella ketju nykyään kulkee?
c. Kymmenen
Nykyään ketju kulkee kymmenen itsenäisen valtion alueella, vaikka mittausten aikaan se kulki vain kahden valtakunnan alueella eli Venäjän ja Ruotsin. Nämä kymmenen Struven ketjun maata ovat Norja, Ruotsi, Suomi, Venäjä, Viro, Latvia, Liettua, Valko-Venäjä, Ukraina ja Moldova.
9. 1700-luvun lopulla oli käynnissä Ranskan vallankumous ja uuden imperiumin luomisen huumassa haluttiin uusia myös vanhat ja epäkäytännölliset mittayksiköt. Struven ketjun mittaukset paljastivat, että yksi mittayksikkö oli määritetty virheellisesti aiemman epätarkan tiedon valossa. Mikä oli tämä SI-järjestelmän mukainen mittayksikkö?
a. Pituus – metri (m)
Pituusyksiköt määriteltiin vuonna 1793. Määritelmän mukaan metri on 1/10 000 000 Pariisin meridiaania pitkin mitatusta maaellipsoidin neljänneksestä. Maan kokoa ja muotoa ei kumminkaan vielä 1700-luvun lopulla tunnettu riittävän hyvin, joten metristä tuli 0,2 mm liian lyhyt. Virheen takia meridiaaniellipsin (maapallon ympärysmitta) pituus on 40 008 km, eikä 40 000 km, mikä oli tarkoituksena.
10. Astemittauksissa on tarpeen tehdä useampia mittausoperaatioita, jotta kolmioketju saadaan mitattua. Mitä yhtä seuraavista mittausoperaatioista ei kumminkaan tarvinnut suorittaa?
d. Painovoiman määrittäminen gravimetrillä
Astemittaukset perustuivat kolmiomittauksiin. Ensin piti määrittää perusviivan pituus. Se tehtiin 1800-luvulla mittalangoilla tai mittatangoilla. Seuraavaksi mitattiin kolmion kulmat. Kolmanneksi määriteltiin sijainti tähtien avulla. Näin voitiin vertailla meridiaanikaaren pituuksia eri leveysasteilla. Painovoimamittausia ei tarvittu astemittauksissa.
