Verlan Patruunan Pytingin restaurointiprojekti

Lähestyypä Verlan maailmanperintökohdetta mistä suunnasta tahansa, kartanomainen Patruunan Pytinki hallitsee maisemaa. Tämä tehtaan entinen päärakennus avautui kesällä 2025 vierailijoille ravintolana ja maailmanperintökohteen asiakaspalvelutiloina kauttaaltaan entisöitynä.

Patruunan Pytinki rakennettiin vuonna 1885 Verlan puuhiomon ja pahvitehtaan johtajan, patruuna Gottlieb Kreidlin, asunnoksi. Hieman myöhemmin, vuonna 1898, rakennusta laajennettiin vielä tornimaisella lisäosalla, jonka alakertaan tuli tehtaan konttori ja yläkertaan vierashuoneet. Tehdasyhtiön pääosakkaan, konsuli Wilhelm Dippellin veli, arkkitehti Eduard Dippell laati kertaustyyliä edustavan Pytingin piirustukset. Hän suunnitteli myös muut Verlan tehdasalueen keskeiset rakennukset. Patruunan Pytinki toimi alkuperäisessä käyttötarkoituksessaan, tehtaan johtajien asuntona ja konttorina, vuoteen 1964 saakka, jolloin tehdastoiminta Verlassa päättyi. Viimeinen tehtaan isännöitsijä asui Pytingissä vielä jonkin aikaa tämän jälkeenkin.

Kun Kymiyhtiö perusti Verlan tyhjilleen jääneisiin asuntoihin henkilöstölleen lomakylän 1960-luvun lopussa, Pytingistä saneerattiin melko kovakätisesti lomakylän ruokala. Rakennus palveli ruokalana aina 2000-luvulle saakka, ja myös Verlan tehdasmuseon asiakkaat saivat nauttia Pytingin ravintolapalveluista. Rakennuksen käyttö lopetettiin vuonna 2007 sen huonokuntoisen talotekniikan vuoksi.

Rakennuksen jäätyä tyhjilleen Kymenlaakson Ammattikorkeakoulun restaurointiopiskelijat tutkivat ja dokumentoivat rakennuksen historiaa, rakennusvaiheita ja rakennuspintoja tehden kohteesta useita opinnäytetöitä ja muita harjoitustöitä. Niiden myötä saatiin arvokasta tietoa rakennuksen vaiheista, tyyleistä ja värimaailmoista eri aikoina. Näitä tietoja hyödynnettiin nyt toteutetun restaurointiprojektin suunnittelussa.

Patruunan Pytinki haluttiin suunnitella toiminnalliseksi osaksi Verlan maailmanperintökohdetta, jotta Verlassa vierailevilla matkailijoilla on mahdollisuus päästä tutustumaan rakennukseen. Rakennuksen pääkerrokseen suunniteltiin tilat ravintolalle, jota Verlaan on jo pitkään kaivattu. Lisäksi torniosan toiseen kerrokseen suunniteltiin erikseen varattavat tilat, joita voidaan käyttää esimerkiksi yksityistilaisuuksiin ja kokouksiin. Maailmanperintökohteen asiakaspalvelu, museokauppa ja lipunmyynti päätettiin sijoittaa tehtaan vanhaan konttoriin.

Patruunan Pytingin restaurointi suunniteltiin huolellisesti rakennuksen kulttuurihistoriallinen arvo huomioon ottaen. Pytinki on rakennussuojelulailla suojeltu, ja suojelu kattaa rakennuksen ulkoasun lisäksi myös alkuperäisen huonejaon ja kiinteän sisustuksen. Haastavinta suunnittelussa oli sovittaa yhteen rakennuksen uuteen käyttöön liittyvät toiminnalliset tarpeet, rakennuksen suojeluarvot sekä nykyisten rakennusmääräysten vaatimukset yleisötiloille ja ravintolatoiminnalle.

Hirsirunkoinen luonnonkiviperustukselle rakennettu Patruunan Pytinki oli päällisin puolin hyväkuntoinen ja ryhdikäs. Rakennuksen vesikatto uusittiin vuonna 2012, ja myös julkisivu restauroitiin samoihin aikoihin. Rakennukseen tehtyjen tutkimusten ja avausten perusteella tiedettiin, että lattiat oli avattava ja rakennuksen alapohja- ja yläpohjaeristeet oli uusittava. Myös alapohjien lahovaurioista oli saatu viitteitä, ja vaurioita löydettiinkin restaurointitöiden yhteydessä. Rakennuksen vesiputket, viemärit, ilmanvaihtotekniikka ja sähköasennukset olivat sprinklerijärjestelmää lukuun ottamatta käyttöikänsä päässä. Rakennuksen seiniin 1960–70-luvuilla asennetut lastulevyt ja kattojen laskeminen alas oli pääosin purettu jo vuonna 2012 toteutetun sprinklereiden asennuksen yhteydessä.

Restaurointiprojekti

Restaurointi käynnistyi lokakuussa 2023. Ensimmäisinä työvaiheina purettiin ensimmäisen kerroksen lattia, jotta päästiin alapohjiin käsiksi. Vanhat noin 70 mm paksut, irtopontilla varustetut lattialankut irrotettiin ehjinä takaisinasennusta varten. Rakennuksen alapohjan lahovaurioiden laajuus yllätti. Alapohjissa oli lämmöneristeenä käytetty savea, johon säävaihteluiden myötä sitoutunut kosteus oli vähitellen lahottanut lattian alapuoliset puiset rossirakenteet. Uudeksi lämmöneristeeksi valittiin saven sijaan puhallettava puukuitueriste.

Alapohjan ja hirsitöiden lisäksi rakenteellisia töitä oli tehtävä keittiön alla olevissa kellaritiloissa, joihin oli saatava riittävä korkeus keittiön aputiloille. Kellarissa kohdattiin projektin suurin yllätys, kun rakennuksen keittiöpäädyn graniittiperustus ei ulottunutkaan kallioon saakka kuten muualla rakennuksessa. Tästä syystä perustuskiviä jouduttiin tukemaan sisäpuolelle tehdyillä anturavaluilla.

Rakennuksen ensimmäiseen kerrokseen palautettiin alkuperäistä huonejakoa, kun lomakylän saneerauksissa poistettuja väliseiniä rakennettiin uudelleen. Lisäksi lasikuistille johtava oviaukko keskitettiin samaan linjaan rakennuksen pääsisäänkäynnin ulko-ovien kanssa. Muutokset pyrittiin sovittamaan alkuperäisen huonejaon sisällä.

Ravintolakeittiö rakennettiin vanhan keittiön paikalle, ja yksi pieni sali muutettiin ravintola-asiakkaiden wc-tiloiksi. Rakennuksen ullakolle saatiin nykyaikaiset sosiaali- ja taukotilat keittiöhenkilökunnalle. Ullakolle rakennettiin myös palo-osastoitu vinttikäytävä yläkerran kokoustilojen hätäpoistumistieksi. Näin vältettiin julkisivuihin asennettavat poistumistiet.

Restauroinnissa Pytingin sisätilojen ilme on palautettu pääosin 1800–1900-lukujen vaihteen kertaustyyliin. Kaikki Pytingin alkuperäiset rakennusosat on pyritty säilyttämään. Lattialankut, seinäpaneloinnit, kattolistat, säästyneet vuorilistat, ulko- ja väliovet sekä ikkunat heloineen on entisöity perinteisin materiaalein ja käsittelyin. Sisätiloihin valitut pintakäsittelyt väreineen sekä tapetit pohjautuvat opinnäytetöiden selvityksiin. Visuaalisen ja tyylihistoriallisen sopivuuden lisäksi myös materiaalien rakennusfysikaaliset ominaisuudet oli otettava huomioon.

Varsinaisten restaurointitöiden ohella koko rakennuksen talotekniikka uusittiin tai päivitettiin. Rakennuksen 1930–40-lukujen vaihteen aikainen lämmitysverkosto uusittiin. Rakennuksen sähköasennukset uusittiin kokonaan sähkön syöttökaapelia ja keskuksia myöten. Osaan tiloista vanhat valaisimet kunnostettiin ja osaan taas asennettiin tyyliin sopivat uudet valaisimet. Myös sähkökytkimet ja pistorasiat valittiin perinteisestä mallistosta, etteivät ne erottuisi liikaa ympäristöstään. Pytingin ilmanvaihtojärjestelmä on toteutettu osin painovoimaisena, osin koneellisena. Keittiötiloissa on nykyvaatimusten mukainen ilmanvaihto ja jäähdytys.

Ensimmäisen kerroksen tiloista on tehty mahdollisimman esteettömät. Salitilojen lattioiden korkoerot on suunniteltu mahdollisimman pieniksi. Rakennuksen keittiöpäätyyn asennettiin liikuntaesteisille tasonostin, jolla pääsee maanpinnan tasolta rakennuksen pääkerrokseen. Lisäksi yksi wc-tiloista on mitoitettu pyörätuolilla liikkuville soveltuvaksi.

Restaurointiprojekti sujui pääosin suunnitellusti. Kellarikerroksen perustusten tukemistarve oli yllätys, johon ei osattu varautua. Myös poikkeuksellisen kylmät sääolosuhteet vuodenvaihteessa 2023–2024 hankaloittivat työtä. Työmaalla työskenteli keskimäärin 13–15 henkilöä päivittäin.

Yhteensä työmaalle on perehdytetty satakunta työntekijää: rakentajia, mestareita, timpureita, puuseppiä, rakennus- ja interiöörirestauroijia, kivimiehiä, peltiseppiä, muurareita, laatoittajia, maalareita, lattianpäällystäjiä, säiliönpurkajia, asbestipurkajia, sprinkleriasentajia, putkiasentajia, ilmanvaihtoasentajia, kylmälaiteasentajia, keittiöasentajia, sähköasentajia, lukkoseppiä sekä automaatioasentajia.

Osa tekijöistä on ollut restauroinnin ammattilaisia ja monet paikallisia rakennusalan ja talotekniikan ammattilaisia, jotka eivät ole restaurointityömailla aiemmin olleet. Projektissa ei tullut vastaan sellaista työtä, jolle ei olisi tekijää löytynyt.

On hienoa, että Patruunan Pytinki on saatu entisöitynä käyttöön ja yleisön saavutettavaksi. Restauroinnin ja talotekniikan päivityksen myötä rakennuksen käyttö on turvallista. Rakennuksen restauroinnissa ja sen sisutuksen kokoamisessa on pyritty kokonaisuuteen, joka välittäisi sitä samaa arvokkuutta ja tunnelmaa, jota rakennus on huokunut Verlan tehtaan kukoistuksen aikoihin. Toivotaan, että entisöity Patruunan Pytinki palveluineen luo vierailijoille entistäkin vaikuttavampia vierailukokemuksia vielä pitkälle tulevaisuuteen.

Ville Majuri, museonjohtaja, Verlan tehdasmuseo