BLOGI:
Yhdessä olemme enemmän
kuin yksin
Suomen maailmanperintökohteiden yhdistys edistää kansallisia maailmanperintötavoitteita hanketoiminnallaan.
Suomen maailmanperintökohteiden yhdistys perustettiin vuonna 2016 Vaasassa. Yhdistyksen perustamista tuki opetus- ja kulttuuriministeriön laatima ’Yhteinen perintömme – Vårt gemensamma arv’ kansallinen maailmanperintöstrategia vuosille 2015–2025. Sen myötä Suomen seitsemän Unescon maailmanperintökohteen kehitystoiminta keskitettiin yhdelle toimijalle, yhden luukun periaatteella. Yhdistyksen hanketoiminta alkoi alkuvuodesta 2017.
Suomen maailmanperintökohteiden yhdistys koordinoi kohteissa toteutettavia hankkeita ja tutkimuksia. Se esittelee kohteita erilaisissa sidosryhmätilaisuuksissa ja verkon kautta. Suomen maailmanperintökohteiden yhdistys kehittää kohteita tasapuolisesti, laadukkaasti ja yhteisillä resursseilla. Yhdistys saavuttaa tehokkaita tuloksia toimintansa kautta ja kehittää näin kohteita sekä niissä olevaa osaamista. Toiminnan myötä kohteiden vaikuttavuus on merkittävämpää yhdessä kuin yksin.
Suomessa on seitsemän Unescon maailmanperintökohdetta. Kuusi niistä on kulttuuriperintökohteita ja yksi luonnonperintökohde. Suomen maailmanperintökohteiden yhdistyksen jäseniä ovat kohteiden taustaorganisaatiot: Rauman kaupunki (Vanha Rauma, Sammallahdenmäki), Suomenlinnan hoitokunta (Suomenlinnan merilinnoitus), Petäjäveden vanhan kirkon säätiö (Petäjäveden vanha kirkko), Verlan tehdasmuseo (Verlan puuhiomo ja pahvitehdas), Maanmittauslaitos (Struven ketju) ja Metsähallituksen Luontopalvelut (Merenkurkun saaristo).
Hanketoiminta vahvistaa tietoperustaa
Suomen maailmanperintökohteiden yhdistys on toteuttanut seitsemän hanketta vuosina 2017–2024.
Yhdistyksen hanketoiminta alkoi vuosina 2017–2019 toteutetulla ensimmäisellä yhteisellä kävijätutkimushankkeella, jonka mahdollisti Museoviraston avustus.
Hanke loi yhdistyksen tietoperustan tukijalan. Tutkimus toteutettiin tiiviissä yhteistyössä Metsähallituksen Luontopalveluiden kanssa ja siinä hyödynnettiin heidän ASTA-kävijätutkimusjärjestelmäänsä. Kävijätutkimuksilla mitataan kohteiden kehitystyön tasoa ja vaikuttavuutta. Tutkimustulokset esittelevät yhteismitallisesti ja vertailtavasti kohteiden kävijäprofiilia, kävijätyytyväisyyttä sekä kävijöiden rahankäytöstä syntyviä paikallistaloudellisia vaikutuksia.
Vuosina 2018–2019 yhdistys koosti Suomen maailmanperintökohteiden yhteiset verkkosivut saavutettavuuden ja tunnettuuden parantamiseksi.
Jo vuonna 2017 kävijätutkimushankkeen tiimoilta aloitettu yhteistyö Metsähallituksen Luontopalveluiden kanssa jatkui kestävän matkailun kehitystyön parissa vuonna 2019. Yhdistyksen johdolla kohteet rakensivat yhtenäiset kestävän matkailun mittaristot perustuen kansallispuistojen ja maailmanperintökohteiden vuonna 2016 luomiin yhteisiin kestävän matkailun periaatteisiin. Mittaristojen ohella hankkeessa kehitettiin kestävän matkailun periaatteiden mukaisia kulttuurimatkailutuotteita. Molempia hankkeita rahoitti opetus- ja kulttuuriministeriö.
Vuosina 2020–2021 yhdistys loi yhdessä Kulttuuriperintökasvatuksen seuran kanssa verkkosivuston maailmanperintökasvatusteemalla.
Hankkeen rahoitus saatiin Museovirastolta. Sivustolle koostettiin erilaisia tehtäviä ja opetusideoita maailmanperintökasvatuksen sekä kulttuurikasvatuksen tueksi.
Vuonna 2021 Suomen maailmanperintökohteiden yhdistys määritti toiminnalleen ensimmäisen strategisen pohjan Museoviraston avustuksella.
Strategian tärkein ohjenuora oli vuoteen 2025 voimassa oleva opetus- ja kulttuuriministeriön kansallinen maailmanperintöstrategia ja sen toimeenpanosuunnitelma. Yhdistyksen tavoitteena on olla aktiivinen ja tunnettu vaikuttaja maailmanperintötoiminnassa sekä tiedolla johtamisen mahdollistaja yhä laajentuvassa asiantuntijaverkostossa.
Vuonna 2020 yhdistys aloitti maailmanperintökohteiden esittelyn ja viestinnän kehityshankkeet, joiden suunnittelussa ja tarvekartoituksessa hyödynnettiin siihenastista hanketoimintaa ja -tuloksia laajasti. Lisäksi hankekokonaisuudessa yhdistys kartutti tietoperustaansa toistamalla yhdessä Metsähallituksen Luontopalveluiden kanssa kävijätutkimushankkeen vuosina 2022–2024 ja kestävän matkailun seurantatyön vuonna 2024.
Maailmanperintöarvot viestinnän keskiössä
Yksi Suomen maailmanperintökohteiden yhdistyksen laajimmista hankekokonaisuuksista toteutettiin kahdessa osassa, vuosina 2020–2021 ja 2021–2024.
Ensimmäinen osuus pohjusti esittelyn ja viestinnän kehitystyötä, kun taas jälkimmäinen osuus jakautui kolmeen eri teemaan: maailmanperintöarvojen esittelyn ja viestinnän kehittämiseen, kävijätutkimuksien toteuttamiseen kaikissa seitsemässä kohteessa sekä kohteiden kestävän matkailun seurantaan.
Esittelyn ja viestinnän kehitystyön perustana toimivat kunkin kohteen yleismaailmallinen erityisarvo eli OUV, Outstanding Universal Value. Tämä arvo on määritelty jokaiselle Unescon maailmanperintökohteelle ja se on myös yksi kriteereistä tulla valituksia maailmanperintölistalle. Arvo kuvaa maailmanperintökohteiden ainutlaatuista merkitystä.
Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä avustus mahdollisti Suomen maailmanperintökohteiden yhdistyksen hankekokonaisuuden sekä yhden työntekijän palkkauksen koko hankeajaksi.
Interpretaatio on kulttuuri- ja luonnonperinnön merkityksen tulkintaa
Laadukas esittely on yksi maailmanperintökohteiden keskeisimmistä kävijäpalveluista. Se takaa myönteisen vierailukokemuksen, ymmärryksen paikan arvosta sekä tukee kohteen merkityksen tulkintaa. Esittely vahvistaa kohteen vierailukestävyyttä korostaen sen säilyttämistä tuleville sukupolville paikallisyhteisön ehdoilla. Monipuolinen ja moniaistinen esittely edistää kävijöiden sitoutumista kohteiden suojeluun.
Vuosina 2020–2024 toteutettu Suomen maailmanperintökohteiden esittelyn ja viestinnän hankekokonaisuus perustui interpretaatioon. Englannin kielestä huomattavasti luonnollisemmin keskusteluun taipuva sana ’interpretation’, tulkinta, määriteltiin hankkeen ensiaskelilla seuraavasti: Interpretaatio on kulttuuri- ja luonnonperinnön merkityksen tulkintaa. Maailmanperintöarvot muodostavat merkityksen, jonka tulkintaa tuetaan selkeillä ja innostavilla viestintäkeinoilla ja -ideoilla. Näistä ideoista muodostuva interpretaatiosisältö avaa kävijälle kohteen tarinaa, johon hän voi samaistua tai liittää omia kokemuksiaan. Näin kohteen merkityksen tulkinta laajenee suhteessa kävijän omaan kokemusmaailmaan.
Hankkeen ensimmäisessä osassa kohdekohtaisten yleismaailmallisten erityisarvojen sisältöä muokattiin selkeämpään muotoon. Jokaiselle kohteelle luotiin yksi kantava viestinnän pääteema ja määriteltiin tätä teemaa tukevia alateemoja kohteita kuvailevin sisällöin. Hankkeessa koostetut viestinnän teemat kertovat kävijöille selkeästi sen, miksi kyseinen kohde on nimetty Unescon maailmanperintökohteeksi.
Myös Suomen maailmanperintökohteiden yhdistykselle luotiin oma pääteemansa. Se kuvaa kaikkia Suomen seitsemää maailmanperintökohdetta ja sitä, miksi ne ovat suojelun kannalta merkittäviä:
Suomen maailmanperintökohteet kertovat ihmiskunnan korvaamattomista arvoista. Niissä tunnet yhteyden menneen ja tulevan välillä sekä ymmärrät suojelun merkityksen.
Työ toteutettiin Haaga-Helia ammattikorkeakoulun lehtorin Leena Grönroosin johdolla. Esimerkkinä pidettiin Merenkurkun saariston ja Ruotsin Korkearannikon aikaisemmin vuonna 2020 yhdessä luomaa viestintäsuunnitelmaa luontokohteelle.
Hankkeen toisessa osassa viestinnän teemat vietiin yhä lähemmäs käytännön vierailukokemusta. Yhdessä työpajatyöskentelyn vetäjän Anu Nylundin (Mood of Finland) kanssa pohdittiin, millaisista kokonaisuuksista maailmanperintökävijän kokemuspolku muodostuu. Mihin on keskityttävä viestinnällisesti ennen vierailua, miten maailmanperintöarvoista on mahdollista viestiä vierailun aikana ja miten kävijään voidaan vaikuttaa vielä vierailun jälkeen.
Hankkeen toimenpiteet yhtenäistivät kohteiden laadukasta esittelyä parantaen kävijöiden vierailukokemusta edelleen. Hankkeessa luotiin perusta kiinnostavalle ja innostavalle maailmanperintöviestinnälle saavutettavassa muodossa. Hankkeen lopputuotteena syntyi Suomen maailmanperintökohteiden ja paikallisten toimijoiden yhteinen maailmanperintöviestinnän työkalu, Maailmanperintötoimijan käsikirja.
Tietoperusta vahvistuu toistettavalla ja tutkitulla tiedolla
Kokonaisuudessaan nelivuotinen hankekokonaisuus niin rakentui tietoperustasta kuin rakensi tietoperustaa. Yhdistys hyödynsi hanketoimenpiteissään laajasti kävijätutkimustuloksia niin vuosilta 2017–2019 kuin uuden tutkimuksen myötä vuosilta 2022–2024. Hankkeessa koostettu yhteinen maailmanperintöviestinnän työkalu perustuu pitkälti siihen, miten ja mille kohderyhmille maailmanperintöviestintää kohdistetaan.
Kävijätutkimustuloksia hyödynnettiin myös kohteiden kestävän matkailun seurannassa vuonna 2024. Kävijätutkimustulokset muodostavat yhden mittarin kohteiden kestävän matkailun seurantamittaristossa. Uudella tutkimustiedolla kohteiden on mahdollista seurata ja päivittää kestävän matkailun tavoitteita. Yhtenäisen, toistuvan ja tutkitun tiedon avulla kohteet voivat lisätä ja kehittää yhä kestävämpiä kävijäpalveluita.
Toiminta on osa kansallista maailmanperintöstrategiaa
Suomen maailmanperintökohteiden yhdistys toteuttaa toiminnallaan opetus- ja kulttuuriministeriön kansallisen maailmanperintöstrategian toimeenpanosuunnitelmaa vuoteen 2025. Strategia jakautuu viiteen päälinjaukseen: Suomen maailmanperintöpolitiiikka, Maailmanperintökohteiden säilyttäminen, Voimavarat ja osaaminen, Maailmanperintötietoisuus ja kohteiden esittely sekä Yhteisöt. Linjaukset jakautuvat edelleen tavoitteisiin ja toimenpide-ehdotuksiin.
Suomen maailmanperintökohteiden yhdistys edistää etenkin linjauksen 4, ’Maailmanperintötietoisuus ja kohteiden esittely’, ja linjauksen 5, ’Yhteisöt’, tavoitteita. Linjaus 4 keskittyy maailmanperintöviestinnän monipuolistamiseen ja saavutettavuuden parantamiseen sekä kävijäpalveluiden vahvistamiseen. Lisäksi linjaus tavoittelee sitä, että kansalaiset toimisivat maailmanperintötuntemuksensa kautta paremmin kohteiden hyväksi. Linjaus kohdistuu myös tutkimus- ja kehittämistoiminnan kautta tavoiteltavaan uuteen tietoon maailmanperinnön vaalimisessa sekä maailmanperintökasvatuksen lisäämiseen. Linjaus 5 korostaa etenkin vapaaehtoistyön sekä toimijayhteistyön merkitystä.
Toiminnan vaikutukset ovat valtakunnallisia
Strategian toimeenpanosuunnitelma ja Suomen maailmanperintökohteiden yhdistyksen hanketoiminta ovat laajasti yhdenmukaisia. Yhdistys tuottaa aktiivisella toiminnallaan tietoa kohteiden taustaorganisaatioille ja paikallisille toimijoille. Se tukee kohteiden esittelyä kasvattaen eri kohderyhmien maailmanperintötietoutta. Hanketoiminta edistää kohteissa tarjottavien palveluiden arviointia, vaikuttavuutta ja kehitystyötä. Toiminta rikastuttaa vierailijoiden kävijäkokemuksia ja kehittää kävijähallintaa. Hankkeissa tuotettu tieto kohdistuu suoraan kävijöille parantuneina ja kestävän matkailun mukaisina palveluina sekä kehittyneenä viestintänä.
Viestintäsisältöä hyödynnetään laajasti verkossa ja sosiaalisessa mediassa. Yhdistys edistää maailmanperintökohteiden tunnettuutta ja saavutettavuutta myös potentiaalisten maailmanperintökävijöiden keskuudessa.
Suomen maailmanperintökohteiden yhdistys tuottaa uutta tutkimustietoa kohteista erityisesti kohteiden paikallistaloudellisten arvioiden esittämiseksi. Lisäksi se tukee toiminnallaan maailmanperintökasvatustyötä sekä korostaa kohteiden merkitystä monipuolisina oppimisympäristöinä.
Kuten linjaus 5 korostaa, vapaaehtoistyö ja toimijayhteistyö ovat merkittäviä maailmanperintötoiminnan osa-alueita. Yhdistyksen hanketoiminta perustuu yhteistyöhön kohteiden ja paikallisten toimijoiden kanssa. Yhteistyön myötä paikalliset toimijat voivat kehittää omaa osaamistaan ja erottautua omassa toimintaympäristössään osana maailmanperintöä. Yhdistyksen hanketoiminta tuo kohteita ja niiden toimijoita esille yhtenä kokonaisuutena ja parantaa samalla kaikkien näkyvyyttä.
Yhdistyksen hanketuloksia hyödyntävät myös sidosryhmät, kuten rahoitustahot, kunnat ja valtakunnallinen matkailuelinkeino. Hanketoiminnan myötä yhteistyöverkostot ja sidosryhmät ovat laajentuneet ja myös yhdistyksen tunnettuus on parantunut. Yhdistys tuottaa tietoa yhtenä tärkeänä toimijana matkailukentälle niin paikallisesti kuin valtakunnallisesti.
Tietoperusta edistää kävijöiden sitoutumista maailmanperintöarvoihin
Suomen maailmanperintökohteiden yhdistyksen toiminta-ajatus perustuu hanke hankkeelta vahvistuvaan tietoperustaan. Kestävä matkailutoiminta ja vaikuttavuuteen perustuva tutkimustieto vastaavat maailmanperintökohteiden tiedon ja kehitystyön tarpeisiin. Toiminta vahvistaa yhdistyksen ja kohteiden uskottavaa roolia kansallisella maailmanperintökentällä.
Yhdistyksen toiminnan edellytyksenä on tuntea kohteiden kävijät ja heidän toiveensa. Kävijätutkimustuloksia hyödyntäen kohteet tuottavat oikeanlaisia palveluita ja luovat laadukkaan kävijäkokemuksen. Kohteissa esillä oleva kiinnostava ja innostava maailmanperintötieto vaikuttaa merkittävästi siihen, miten kävijä kokee kohteen oman kokemusmaailmansa kautta. Kun kävijällä on tietoa kohteesta, on hän myös sitoutuneempi kohteen suojeluun ja säilyttämiseen. Tämä on kaiken maailmanperintötoiminnan ydinajatus.
Suomen seitsemän Unescon maailmanperintökohdetta ovat osa isoa yli tuhannen kohteen maailmanperintöyhteisöä. Opetus- ja kulttuuriministeriön kansallinen maailmanperintöstrategia korostaa, että maailmanperintö on monin tavoin tärkeä voimavara ja se tukee kestävän kehityksen päämääriä. Maailmanperintökohteilla on positiivinen vaikutus alueellisesti ja kansainvälisesti Suomen matkailuun.
Suomen maailmanperintökohteet ovat arvokkaita yksilöitä, mutta yhteistyön voimalla kohteiden vaikuttavuus moninkertaistuu merkittävästi. Suomen maailmanperintökohteiden yhdistys tekee merkittävää työtä tämän yhteistyön ylläpitämiseksi.
Kirjoittaja: Laura Heikkilä, Suomen maailmanperintökohteiden yhdistyksen projektipäällikkö vuosina 2017–2024
Lue lisää:
