BLOGI: Kävijätutkimukset Suomen maailmanperintökohteissa
Suomen maailmanperintökohteiden yhdistys kerää toistamiseen maailmanperintökohteiden kävijätietoa vuosina 2022–2023. Vastaava yhteismitallinen kävijätutkimushanke toteutettiin edellisen kerran vuosina 2017–2019. Meneillään olevaa hanketta rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö erityisavustuksellaan kulttuurimatkailun kehittämishankkeisiin.
Tutkimukset toteutetaan yhteneväisesti kaikissa kohteissa. Vertailtava kävijätieto korostaa kehitystarpeita ja mahdollistaa toteutettujen toimenpiteiden arvioinnin. Kävijätieto kasvattaa yhdistyksen, kohteiden ja sidosryhmien tietoperustaa Suomen maailmanperintökohteista. Tietoa hyödynnetään kohteiden kehittämisessä, kestävän matkailun mittaamisessa, kävijähallinnassa, esittelyn ja viestinnän toteuttamisessa sekä maailmanperintötiedon levittämisessä.
Kävijätutkimukset toteutetaan yhteistyössä Metsähallituksen Luontopalveluiden kanssa. Kerätty tutkimusaineisto tallennetaan Metsähallituksen ASTA-kävijätutkimusjärjestelmään.
Vuonna 2022 kävijätutkimukset toteutettiin kolmessa Suomen maailmanperintökohteessa – Petäjäveden vanhassa kirkossa, Vanhassa Raumassa ja Struven ketjun kolmella pisteellä (Oravivuori, Aavasaksa ja Alatornion kirkko). Vanhan Rauman tutkimusaineisto kerättiin koko vuoden ajalta, kahden muun kohteen tutkimusaineisto kerättiin kesäkaudella. Tutkimusaineiston keruusta vastasivat kohteiden taustaorganisaatiot ja heidän työntekijänsä.
Maailmanperintökävijät ovat pääosin korkeasti koulutettuja kotimaisia matkailijoita
Vanhan Rauman ja Petäjäveden vanhan kirkon kävijöissä painottuvat hieman vanhemmat ikäluokat (yli 45-vuotiaat) kuin Struven ketjun pisteillä (Oravivuori 25–34-vuotiaat, Aavasaksa 35–44-vuotiaat). Kaikkien kohteiden kävijät ovat korkeasti kouluttautuneita – kohteiden kävijöistä 60–69 prosentilla oli ylempi tai alempi korkeakoulu- tai yliopistotutkinto.
Kaikkien kohteiden kävijöistä kotimaisten matkailijoiden osuus oli vähintään 60 prosenttia. Paikallisia kävijöitä vieraili etenkin Struven ketjun Oravivuoren pisteellä (26 %) ja Vanhassa Raumassa (12 %). Kohteet olivat kävijöiden matkasuunnitelmissa joko heidän ainoita ja tärkeimpiä tai yksi useammasta suunnitellusta kohteesta.
Maailmanperintökohteet ovat monipuolisia matkakohteita
Vaikka kulttuuriperintö nousi esiin kävijöiden aktiviteeteissa, korostui sen merkitys käyntimotiivina eniten vain Petäjäveden vanhalla kirkolla. Vanhan Rauman palvelut ja muut nähtävyydet sekä Struven ketjun pisteiden luonto olivat kävijöille tärkeitä aktiviteetteja sekä motiiveja vierailla kohteissa.
Vanhan Rauman kävijät viipyivät kohteessa noin 3 tuntia, kuin muissa kohteissa viipymä oli noin tunnin. Yöpyneiden matkailijoiden viipymä kohteessa ja sen lähialueella oli Vanhan Rauman kävijöiden keskuudessa puolestaan lyhyin, n. 2 vuorokautta, kun muissa kohteissa se oli 3–4 vuorokautta.
Tutkimuksessa selvitettiin kävijöiden rahankäyttöä kohteessa ja sen lähialueella. Näillä tuloksilla voidaan antaa arvio kohteen kävijöiden rahankäytöstä johtuvista tulo- ja työllisyysvaikutuksista paikallistalouteen. Eniten rahaa kohteessa keskimäärin käyttivät Vanhan Rauman kävijät (121 €). Struven ketjun Oravivuoren pisteen kävijöiden rahankäyttö oli keskimäärin 69 euroa heidän matkallaan ja Petäjäveden vanhan kirkon 39 euroa.
Vanhan Rauman, Petäjäveden vanhan kirkon ja Struven ketjun Aavasaksan kävijät ilmoittivat, että käynti kohteessa kasvatti etenkin heidän psyykkistä hyvinvointiaan tarkasteltaessa eri hyvinvoinnin osa-alueita. Psyykkinen hyvinvointi pitää sisällään mm. uuden oppimista ja tyytyväisyyttä elämään. Vahvasti luontokohteeksi profiloituvan Struven ketjun Oravivuoren pisteen kävijöiden fyysinen hyvinvointi kasvoi kävijöiden mielestä eniten.
Maailmanperintökävijöiden tyytyväisyys on korkea
Kaikkien kolmen maailmanperintökohteen kävijät arvioivat kohteiden palveluiden laatua ja määrää melko hyvin arvosanoin. Kaikkien kohteiden valtakunnallinen kävijätyytyväisyysindeksi asettui välille 4,35–4,6, asteikolla 1–5. Yleisimmät kehityskohdat kohteissa olivat erilaiset kunnostustarpeet ja maailmanperinnön parempi esille tuominen.
Maailmanperintötiedon taso vaihtelee kohteittain
Vanhan Rauman ja Petäjäveden vanhan kirkon kävijöiden maailmanperintötietous oli vahvin (84 %). Petäjäveden vanhan kirkon kävijöiden tieto siitä, miksi kohde on lisätty Unescon maailmanperintökohteeksi, oli myös erittäin vahva, 78 prosenttia.
Maailmanperintöstatuksen merkitys matkavalintaan Vanhassa Raumassa ja Struven ketjun pisteillä vaihteli merkittävästi. Sillä oli joko hyvin paljon tai ei ollenkaan merkitystä, kun taas Petäjäveden vanhan kirkon kävijöille kohteen maailmanperintöstatus oli hyvinkin vahvasti merkittävä.
Paikallisten osuus, kohteen profiloituminen vahvasti kulttuuriperintöön ja mahdolliset muut palvelut sekä aktiviteetit näyttivät vaikuttavan maailmanperintötietouden vahvuuteen.
Tutkimus jatkuu vuonna 2023
Vuonna 2023 Suomen maailmanperintökohteiden yhdistys toteuttaa kävijätutkimukset neljässä kohteessa – Suomenlinnassa, Merenkurkun saaristossa, Verlassa ja Sammallahdenmäellä. Suomenlinnan tutkimus on jo alkanut, merilinnoituksen aineistoa kerätään koko vuoden 2023 ajalta. Muissa kohteissa kävijätutkimus toteutetaan kesäkauden aikana. Hankkeen päätyttyä vuonna 2024 tutkimustuloksista viestitään yhteisesti.
Voit tutustua vuoden 2022 tutkimustuloksiin ja edellisen kävijätutkimuksen tuloksiin vuosilta 2017-2029 verkkosivuillamme!
Laura Heikkilä
Projektipäällikkö
Suomen maailmanperintökohteiden yhdistys
Toimituskunta: Suomen maailmanperintökohteiden yhdistyksen hallitus.
Artikkeli julkaistu 12.4.2023
