BLOGI: Sidosryhmätutkimuksen tulokset osana tulevaisuuden suunnittelua
Suomen maailmanperintökohteiden yhdistys toteutti loppuvuonna 2021 sidosryhmäkyselyn, jolla selvitettiin, mitä odotuksia eri sidosryhmillä on yhdistykselle ja Suomen maailmanperintökohteille sekä, miten yhdistys ja kohteet voisivat toimia yhä paremmin osana kansallista matkailuverkostoa.
Sidosryhmätutkimus on osa yhdistyksen Tiekartta 2030 -hanketta, johon saatiin rahoitus Museovirastolta maailmanperintökohteiden tutkimus- ja kehityshankkeisiin. Tutkimuksen rinnalla hankkeessa viimeistellään paraikaa yhdistyksen strategiaa ja raportoidaan yhdistyksen osalta kansallisen maailmanperintöstrategian toimeenpanosuunnitelman toteutumisesta. Tutkimustuloksia hyödynnetään yhdistyksen strategian tarkentamisessa.
Tässä blogissa esitellään tutkimuksen keskeisimpiä löydöksiä.
Sidosryhmätutkimus oli ensimmäinen laatuaan
Taloustutkimuksen toteuttama tutkimus jakautui kahteen osaan, laajemman otannan verkkokyselyyn ja tarkemman otannan teemahaastatteluihin. Verkkokyselyjä lähetettiin paikallisille, alueellisille ja valtakunnallisille toimijoille, vaikuttajille sekä päättäjille. Teemahaastatteluihin valittiin 12 maailmanperintökohteiden hoitokuntien jäsentä sekä valtakunnallisen tason viranomaista ja päättäjää. Verkkokyselylinkki oli avoinna marraskuun kaksi ensimmäistä viikkoa ja teemahaastattelut toteutettiin loka-joulukuussa 2021.
Verkkokyselyiden vastausaktiivisuus oli luotettava ja teemahaastatteluista kieltäytyi vain yksi sidosryhmätaho aikataulullisista syistä. Tutkimukseen osallistuneet edustivat tasaisesti kaikkia Suomen maailmanperintökohteita.
Noin puolet verkkokyselyyn vastaajista työskenteli kohteessa tai sen kanssa yhteistyössä paikallistasolla, neljäsosa alueellisella tasolla, 15 prosenttia valtakunnallisella tasolla ja loput eivät työskennelleet suoraan maailmanperintökohteiden kanssa.
Suomen maailmanperintökohteet ovat merkittäviä vetovoimatekijöitä
Suomen maailmanperintökohteet nähdään erittäin merkittävinä vetovoimatekijöinä matkailun kannalta niin kunta-, maakunta- kuin paikallistasolla. ”Maailmanperintökohteista ollaan ylpeitä ja niiden suojelua, hoitoa ja esilletuomista edistäviä toimia ja organisaatioita kohtaan tunnetaan yleisesti positiivisia tunteita”, tiivistää Taloustutkimuksen Katja Salminen, joka vastasi tutkimuksen laadullisesta osuudesta ja teemahaastatteluiden toteuttamisesta.
Vetovoimaan vaikuttavia tekijöitä ovat kohteiden arvoon perustuvan suojelun ja kunnostuksen rinnalla saavutettavuus ja kävijöille suunnatut palvelut. Kohteissa esillä oleva maailmanperintötietous on myös yksi palvelu ja se vaikuttaa kohteen vetovoimaan. Kävijä ymmärtää, miksi kohde on maailmanperintökohde ja mitä se tarkoittaa kohteen arvon puolesta.
Maailmanperintökohteiden tunnettuuden ja näkyvyyden parantamiseksi tarvitaan etenkin yhtenäisempää viestintää sekä laajempaa ja monipuolisempaa yhteistyötä eri aluetasoilla. Vastaajien mielestä tulevaisuuden kehityskohtia heidän lähikohteissaan ovat erityisesti matkailun ja vapaa-ajan kehittäminen, yhteistyön parantaminen paikallisen matkailuelinkeinon ja viranomaisten kanssa, viestinnän kehittäminen ja rahoitukseen liittyvät kysymykset. Vastaavat teemat toistuivat kohteille kohdistuville odotuksille tulevaisuudessa – yhteistyön kasvattaminen, tunnettuuden parantaminen ja kohteiden yhtenäisempi viestintä.
Suomen maailmanperintökohteiden yhdistyksen toiminnan jatkuvuus on tärkeää
Suomen maailmanperintökohteiden yhdistyksen toiminta on merkittävää kohteiden tunnetuksi tekemisessä ja yhteistyöelimenä eri toimijoiden välillä valtakunnallisestikin. Yhdistyksen rooli yhteistyöfoorumina nähtiin tulevaisuuden ja jatkuvuuden kannalta tärkeänä. Sen toimintaa kannustettiin yhä vahvemmin kohti avointa keskustelua, kokemusten ja osaamisen jakamista sekä kohteiden resurssien epätasapainon tasaamista.
Yhdistys on onnistunut keräämään yhteismitallista tietoa kohteiden toiminnasta, kävijämääristä, palveluista sekä jakamaan tietoa vaikuttamisviestinnästä. Nämä ovat oleellisia asioita kohteiden kehittämissä, mutta myös tärkeää tietoa viranomaisille ja päättäjille.
”Maailmanperintöasian yleinen arvostus ei toki suoraan johda Suomen maailmanperintökohteiden yhdistyksen arvostamiseen, vaan itse yhdistyksen toiminta ja sen aikaansaamat asiat keräsivät kiitosta etenkin valtakunnallisella tasolla toimivien parissa: Yhdistyksessä pystytään tuottamaan tietoa ja toteuttamaan hankkeita, jotka hyödyttävät kaikki kohteita, pystytään toimimaan kohteiden yhteisenä foorumina ja toimimaan myös kulttuurimatkailua edistävänä tekijänä”, kiteyttää Katja Salminen.
Yhdistyksen rooli maailmanperintöaatteen levittäjänä on korvaamatonta. Vastaajat nostivat taloudellisen näkökulman rinnalle kohteiden itseisarvon ainutlaatuisina ihmiskunnan perintöinä. Tämän aineettoman arvon viestimisessä yhdistyksellä on mitä parhaimmat edellytykset.
”Yhdistyksen toiminnan toivottiin jatkossa sekä syvenevän että levenevän: Sen toivottiin tukevan yhä enemmän yhteistyömahdollisuuksia eri kohteiden välillä, tuottavan edelleen arvokasta tietoa kohteista ja myös rakentavan tiedotustaan, esimerkiksi nettisivujaan niin, että se osaltaan tavoittaisi myös ns. suurta yleisöä. Yhdistys on maailmanperintöasian ’contact point’ ”, toteaa Salminen.
Laura Heikkilä
Projektipäällikkö
Suomen maailmanperintökohteiden yhdistys, maailmanperinto@gmail.com
Kuva: Raphael Stecksen, Kungliga slotten, NWHC 2019
Toimituskunta: Suomen maailmanperintökohteiden yhdistyksen hallitus.
Artikkeli julkaistu 21.1.2022
maailmanperintö sidosryhmätutkimus strategia tutkimus yhteistyö
