Opetusmateriaali: Kestävän kehityksen kompassi

Keskustele kestävästä kehityksestä ja elävästä perinnöstä kompassin avulla!

Kompassi on jaettu kestävän kehityksen neljään ulottuvuuteen (ekologinen, taloudellinen, sosiaalinen ja kulttuurinen) ja kahdeksaan aihealueeseen, joissa kussakin on kolme kysymystä.

Kompassi on keskustelun ja kehittämisen työkalu, jonka pohjalta voit esimerkiksi pohtia tietyn asian vuorovaikutusta, osallisuutta tai luontosuhdetta ja miettiä, miten toimintaa voisi keskustelussa syntyneiden oivallusten avulla kehittää.

Miten kompassia käytetään?

Lataa, tulosta ja leikkaa kompassi. Laita haaraniitti kompassin keskelle ja käynnistä keskustelu!

1. Valitse itseäsi kiinnostava aineettoman kulttuuriperinnön ilmiö tai muu aihe.

2. Tutki kestävän kehityksen teemoja kompassin ulkokehältä.

3. Valitse sinua kiinnostava teemat ja tutustu sen sisältämiin kysymyksiin. Tarkastele valitsemaasi ilmiötä kysymysten kautta. Vältä itsestäänselvyyksiä ja yritä olla avarakatseinen.

4. Tutki niin monta teemaa kuin haluat. Voit myös luoda uusia kysymyksiä, jotka mielestäsi puuttuvat. Kirjaa ylös uudet, eteenpäin vievät ajatukset (1-3).

Wheel Chart of Sustainability is also available in English!

The four dimensions of sustainable development (ecological, economical, social, and cultural) have been divided into eight categories of questions that are interconnected.

The Wheel Chart of Sustainability is a concrete tool to discuss and analyse different dimensions of sustainable development in relation to living heritage in a practical way. 

How to use it?

Download, print and cut the compass. Now you are ready to start the conversation!

1. Choose a living heritage phenomenon or activity that interests you.

2. Look at the topics on the edge of the outer sleeve.

3. Choose an interesting topic and explore the questions. Try to be open-minded and avoid obvious answers.

4. Explore as many topics as you like. What are the new thoughts (1-3) you could put into practice?

Kestävän kehityksen kompassin ovat luoneet Museovirasto (Leena Marsio), Taiteen edistämiskeskus (Antti Huntus, Aura Seikkula), Tulevaisuuden tutkimuskeskus / Turun yliopisto (Katriina Siivonen), Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura (Ira Vihreälehto ja Hanna Lämsä), Suomen kansanmusiikki-instituutti ry (Matti Hakamäki) sekä Humap (Vesa Purokuru).